Hieman jännittynein, mutta toiveikkain mielin odotellaan milloin on oikea aika lähteä ajamaan komean XL:n luo. Samalla tietysti jännittää, että onhan luonne sellainen, mitä tutut on kertoneet. Se on kuitenkin yhdistelmää tehdessä se tärkein asia, ohi kaiken muun. Tässä odotellessa tilasin kunnollisen pentumainoksen, jota voi sitten jakaa FB:ssä...
Fia, Fiude, Fii, Kärppä.. rakkaalla lapsella on monta nimeä. Fia jäi kotiin F-pentueesta tilanteessa, jossa olin ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen ilman dobberia. Bria oli kuollut ja Sissi siirtynyt Sannan tykö asumaan. Tuo pieni ja pippurinen narttu pentulaatikossa oli oma suosikki alusta asti.
Kyllä siinä kesti, mutta XL:n Embarkin tulos saapui vihdoinkin! Tuloksena vWd vapaa (jee!!) ja muista geenitesteistä DCM1 geenin 1 kopio, DCM2 vapaa.
Fian osalta viimeinenkin terveystutkimus (maksakoe) tuli eilen ok:na takaisin, joten tämän kasvattajan hermot ei enää kestä odotella ikuisuuksia kestävää odottelua Embarkin testin osalta. Olemme odottaneet uroksen testiä kuin kuuta nousevaa, mutta mitä pidemmälle odotus menee ja mitä enemmän olen uroksen omistajan kanssa jutellut, niin kyllähän...
Olen vältellyt tämän tekstin kirjoittamista, sillä vieläkin tunteet palaavat hyvin vahvasti pintaan. Yksi kasvattajan uran raskaimmista päivistä oli n. kuukausi sitten, kun samana päivänä, lähes samaan aikaan - toisistaan riippumatta - lopetettiin Leo, sekä Leon tytär Myy.
Saatiin vihdoin geenitestien tulokset takaisin - pitkä on odottavan aika! Konsta ja Gaia saivat Embarkin geenitestitulokset ja Fialle teetettiin Betterbredin monimuotoisuus testi.
Olen nyt useamman kuukauden pohdiskellut aktiivisesti urosvaihtoehtoa Fialle. Haaveilen itsevarmasta ja tasapainoisesta uroksesta, jolla on sukutaulussa jotain hiukan erilaista ja terveystutkimusten osalta ei suuria mörköjä dcm:n osalta. Rakenteellisesti Fia kaipaa urosta, jolla on takaosassa hyvä lanneosa, sekä hyvät takakulmaukset. Viettiähän...
Meillä piti syntyä tällä viikolla Piikun pentue. Ultra näytti kuukausi sitten, ettei pentuja ollut tulossa kaikkien meidän harmiksi ja vähän pidempi hetki piti siitä sitten toipua. Näihin pentusuunnitelmiin tulee käytettyä paljon aikaa ja energiaa, joten pettymyksestä toipumiseen menee oma aikansa. Nyt yritetään tässä kääntää katseita kohti tulevaa...
Vihdoin päästiin tosi toimiin, kun juoksu edistyi ja Tauski kävi emäntänsä Piritan kanssa Oulussa riiausreissulla. Onnistuneen reissun sisältöön kuului kaksi onnistunutta astutusta, joten nyt sormet ja varpaat ristissä odottelemme kuukauden päästä tapahtuvaa ultraa!
Piikun kauan (odottavan aika on todella pitkä!!) odotettu juoksu on vihdoin alkanut! Aikataulullisesti tämä tarkoittaa sitä, että toivottavasti n. kahden viikon päästä on pennut saatu aluilleen ja kuukautta myöhemmin ultrassa sitten nähdään onko pentuja tulossa ja jotain viitettä määrästä.